Ohjeita saattoväelle

KAIKKI HAUTAJAISET OVAT YKSILÖLLISIÄ

Hautajaiset voivat olla nykyisin hyvinkin persoonalliset ja ne suunnitellaan aina omaisten ja/tai vainajan toiveiden mukaan. Ohjelmaa tai käyttäytymissääntöjä ei voi yleistää, toimintatavat voivat riippua myös paikkakunnan ja seurakunnan tavoista ja ohjeista. Tilanne on monille outo ja uusi, ja aina surun keskellä lähiomaisetkaan eivät tiedä, kuinka toimisivat. Tärkeintä on kunnioittaa vainajaa ja omaisia omalla läsnäolollaan ja hillityllä käyttäytymisellään.

Kun saat kutsun hautajaisiin
Kutsu hautajaisiin voi saapua korttina postissa, puhelimessa, sanan kiertäessä tai lehti-ilmoituksella. Ainakin silloin, kun kutsu on saatu henkilökohtaisesti, on kohteliasta vastata pääseekö osallistumaan vai ei. Toisinaan, esim. lehti-ilmoituksissa, voi olla pyyntö ilmoittautumisesta siunaustilaisuuteen ennakkoon.

Osanotto omaisille
Osanoton lähiomaisille voi ilmaista lähettämällä kortin tai kukkia surukotiin, puhelinsoitolla tai välimatkan estämättä myös käymällä vierailulla surukodissa.

Adressit
Adressi on tapana lähettää pääsääntöisesti silloin, kun itse ei ole menossa hautajaisiin. Adressin voi lähettää postitse lähiomaiselle tai pyytää hautaustoimistoa toimittamaan adressin siunaus-/muistotilaisuuteen.

Hautajaiskukat
Arkun ympärille tai haudalle laskettavat kukat voivat olla perinteisiä surulaitteita tai surukimppuja. Joskus omaiset esittävät toivomuksen esimerkiksi tietyn väristen kukkien tai vain yhden kukan laskemisesta. Tällöin toivomuksia on syytä noudattaa. Nykypäivänä käytetään kaikkia kukkia ja värejä, niin sanottuja ”hautajaiskukkia” ei ole. Kukat on hyvä tilata ajoissa kukkakaupasta/hautaustoimistosta. Usein kukkakaupat/hautaustoimistot toimittavat kukat valmiiksi hautajaistilaisuuteen. Kukat päätyvät aina hautapaikalle, myös silloin, kun on kyse tuhkauksesta. Kukkia ei koskaan tuhkata.

Jäähyväistervehdys
Kukkiin on tapana liittää nauhat, tai nykyisin enenevässä määrin kortti, johon tekstataan jäähyväistervehdys. Niin sanottu omistusosa, eli ketä muistetaan ja kuka/ketkä muistaa, on tärkein. Tämän lisäksi usein laitetaan värssy; Raamatunlause, runo tai vaikka itse kirjoitettu jäähyväistervehdys.

Esimerkiksi:

”Matti Virtasen muistoa kunnioittaen,
Maija Meikäläinen perheineen”

Jos vainaja on ollut läheinen, ja lähiomaiset tuntevat henkilön, jolta jäähyväistervehdys on, sukunimiä ei yleensä mainita. Myös kutsumanimiä voidaan hyvin käyttää.

”Masaa lämmöllä muistaen ja yhteisistä muistoista kiittäen,
Maija, Mikko ja Minna”

Katso lisää ehdotuksia muistolauseiksi.

Pukeutuminen
Pukeutumisella kunnioitetaan tilaisuutta ja vainajaa. Musta on Suomessa perinteinen väri hautajaisvaatteissa. Ainakin lähiomaiset pukeutuvat mustiin tai tummiin vaatteisiin. Naisille suositeltava asu on musta mekko, jakkupuku tai hame, myös sukat ja kengät ovat tummat, huomiota herättäviä asusteita ja koruja tulee välttää. Miehillä asu on tummapuku, valkoinen paita ja taskuliina, musta solmio tai kravatti, mustat sukat, sormikkaat ja kengät. Säästä riippuen myös päällystakki on musta tai tumma, samoin hattu. Kaulaliina on valkoinen, etenkin kantajilla. Äidin tai puolison kuoltua miehet voivat käyttää surunappia.

Siunaustilaisuudessa
Siunaustilaisuus noudattaa aina uskontokunnan mukaan tiettyä kaavaa. Pappi johtaa tilaisuutta kappelissa/kirkossa. Usein saattoväelle jaetaan ohjelmalehtinen, josta ilmenee tilaisuuden kulku. Lähiomaiset istuvat oikealla etupenkeissä, muut sukulaiset heidän takanaan. Viralliset tahot, ystävät, tuttavat ja lesken sukulaiset istuvat vasemmalla.

Jos kukat lasketaan kappelissa/kirkossa, lasketaan kukat arkun ympärille niin, että lähiomaiset laskevat kukat ensin, vainajan sydämen kohdalle. Sen jälkeen muu saattoväki laskee kukat vuorollaan, usein penkkirivi kerrallaan. Kun kukat on laskettu arkulle, on tapana kääntyä vielä omaisiin päin ja kumartaa/nyökätä. Arkkuhautauksessa noudatetaan haudalla samaa kaavaa. Tuhkaushautauksessa tilaisuuden päätteeksi arkku jää useimmiten paikoilleen kappeliin.

Uskonnoton saattotilaisuus
Uskonnoton saattotilaisuus voi olla hyvinkin vapaamuotoinen omaisten tai vainajan suunnitelman mukaan, tai sen kaava voi mukailla perinteistä siunaustilaisuutta. Useimmiten ohjelmaan kuitenkin kuuluu musiikkia, puheita ja kukkatervehdykset. Vain uskonnolliset piirteet puuttuvat. Saattotilaisuus voidaan järjestää monilla paikkakunnilla seurakunnan kappelissa.

Muistotilaisuudessa
Siunaus- tai saattotilaisuuden jälkeen vainajan läheiset kokoontuvat muistotilaisuuteen. Kutsu muistotilaisuuteen esitetään omaisten toimesta joko etukäteen tai siunaus/saattotilaisuuden päätteeksi kappelissa tai haudalla. Silloin heillä on mahdollisuus muistella vainajaa, ilmaista kiitollisuutta yhteisestä ajasta hänen kanssaan ja lohduttaa toisiaan surussa. Usein muistotilaisuuteen saavuttaessa lähiomaiset ovat vastassa ovella, jolloin tulee luonteva tilaisuus ilmaista osanotto.
Ellei istumajärjestystä ole määrätty henkilökohtaisesti, lähiomaiset ja pappi istuvat samassa pöydässä ja muu saattoväki valitsee istumapaikkansa vapaasti. Muistotilaisuus on kaavoista vapaa tilaisuus. Useimmiten pappi osallistuu myös muistotilaisuuteen ja omaisten pyynnöstä voi myös johtaa tilaisuutta. Pääsääntöisesti muistotilaisuudessa tarjotaan saattoväelle ruoka/kahvi ja luetaan mahdolliset adressit